Baptistit???

NIMI

Baptisti on suomenkielessä (kuten myös englanninkielessä) lainasana kreikan kielestä. Alkuperäinen merkitys on kastaa upottamalla veden alle. Johannes Kastajan englanninkielinen nimi onkin John the Baptist. Baptisti nimen liikkeelle antoi aikanaan sen toimintaa sivusta seuranneet ja nimitys tulee kastekäytännöstä, joka oli poikkeava katolilaisuuteen ja luterilaisuuteen verrattuna. 1500 luvulla ryhmä teologeja löysi Raamatusta ajatuksen, että ensin tarvitaan usko ja vasta sitten kaste ja he eivät voineet Raamatulla perustella lasten kastamista ja liittämistä heiltä kysymättä seurakuntaan. Tämä kasteopetus ja -käytäntö on edelleen näkyvä tunnusmerkki ns. baptistisilla liikkeillä joihin kuuluvat myös myöhemmin syntyneet ns. vapaakristilliset herätysliikkeet mm. helluntalaiset, vapaakirkolliset.

PERUSOPIT

  • Raamattu on kokonaan Jumalan Sanaa, Pyhän Hengen inspiraation kautta ihmisten kirjoittama
  • Kolmeyhteinen Jumala: Isä, Poika ja Pyhä Henki ja he ovat yhtä ja toimivat aina yhdessä
  • maanpäällä eläessään Jeesus oli ihminen ja Jumala, syntyi neitsyestä, kuoli, haudattiin ja nousi ylös
  • pelastus on mahdollista vai Jeesuksen sovitustyön ja armon kautta
  • pelastus on henkilökotainen ja ihmisen vapaan tahdon ratkaisu
  • ratkaisu ei pidä sisällään omia ponnisteluja ja omaa yrittämistä vaan tarkoittaa Jumalan esittämän kutsun hyväksymistä ja kaikkeen tähän voima tulee Jumalalta – ihminen voi ainoastaan hylätä tarjotun pelastuksen jos jättää tarttumatta Jumalan tarjoamaan rakkauteen (Ilm. 22.15 määrittelee ulkopuolelle jäävät heiksi ketkä rakastavat valhetta)
  • Pyhä Henki on puolusta ja voiman antaja – ilman Pyhää Henkeä ei ole yhteyttä Jumalaan eikä Raamattua voi ymmärtää ellei Pyhä Henki sitä avaa
  • rukous on keskustelemista Jumalan kanssa – keskustelu rakentuu kuuntelemisesta ja puhumisesta
  • seurakunta on uudestisyntyneiden uskovien yhteisö
  • seurakuntaan liitytään uskoontulon ja sen jälkeen tapahtuvan kasteen kautta
  • ehtoollinen on Jeesuksen muistoateria uudestisyntyneiden uskovien kesken
  • lapset ovat Jumalalle otollisia ilman kastettakin kunnes tulevat siihen ikään, että ymmärtävät Jumalan pelastussanoman ja siihen liittyvän hyvän ja pahan ristiriidan ja vastuun Jumalansa edessä (tämä ikä on yksilöllinen)

HISTORIA

1500 -luvulla nykyisen Itävallan ja Sveitsin alueilla ryhmä uskovia alkoi opettaa kastetta vasta uskoontulon jälkeen ja he kieltäytyivät aseista ja sodista. Ruhtinaskunnissa oli tuolloin voimassa kenen maa sen uskonto ja ruhtinailla omat armeijat. Luterilaiset, katolliset ja muslimit sotivat välillä hyvinkin verisesti. Tässä tilanteessa ryhmä joka keskittyy vain Jumalan palvelemiseen eikä sitoudu tarvittaessa aseisiin luokiteltiin nopeasti vihollisen kätyreiksi. Kastekäytännön johdosta heitä alettiin kutusa Anabaptisteiksi eli uudelleen kastajiksi. Heitä vainottiin ja siten liike pikkuhiljaa siirtyi paikasta toiseen ja nykyisen baptistmin katstoaan syntyneet Englannissa 1600 -luvun alussa. Vainojen jatkuessa liike siirtyin 1600 -luvulla uudelle mantereelle eli Pohjois-Amerikkaan. Mennoniitat, Paoloslaiset ja Amishit ovat erittäin lähellä tuota 1500 – 1600 luvun baptismia. Mennoniitoilla ja Paloslaisilla on historiallinen suora ytheys ensimmäisen vuoisituhannen alkuseurakuntaan. Vaikka kirkollinen kehitys lähti voimakkaasti liikkeelle jo toisella vuosisadalla ja synnytti pian katollisen kirkon, niin vapaalla kristillisyydellä on oma historiansa tämän kirkollisen kehityksen rinnalla. Kun yksi liike menetti elinvoimasa niin rinnalle syntyi toinen.

Baptismi tuli pohjoismaihin Amerikasta merimiesten mukana ja Suomeen herätysliike tuli 1850 luvulla Ruotsin kautta. Ensimmäinen baptistiseurakunta perustettiin Ahvenanmaalle 1856 ja ensimmäinen suomenkielinen baptistiseurakunta mannermaalle perustettiin Luvialle 1870 -luvulla. Myös suomessa baptisti kohtasivat vainoa alkuvuosikymmeninä. Liike oli kuitenkin elinvoimainen ja sai jalansijaa niin ruotsinkielisellä alueella kuin myös suomenkielisellä puolella. 1896 perustettiin Totuuden Kaiku -niminen lehti, joka on toiseksi vanhin edelleen julkaistava suomenkielinen lehti. Lehden nimi on muuttunut vuosien saatossa useammankin kerran: Totuuden Kaiku, Kodin Ystävä, Baptisti.fi ja vuoden 2016 alusta KY.

VIHTAVUORI

Vihtavuoressa vapaakristillinen herätysliiketoiminta alkoi 1920 -luvulla vapaakirkollisen saarnaajan Mikko Saikkosen toimesta. Pikkuhiljaa toiminta siirtyi kylällä vaikuttaneiden baptistien haltuun. Laukaaseen oli Vehniälle perustettu baptistiseurakunta jo 1912 ja baptisteja oli myös Vaajakoskella. Tuohon aikaan baptistisen herätysliikkeen keskus Keski-Suomessa oli Multia-Petäjävesi alueella ja -20 luvulla alkoi Vaajakoskelle myös muodostua voimakas keskus. Lokakuussa 1943 Vihtavuoreen perustettiin Baptistiseurkunta, joka 1970 -luvulle asti toimi virallisesti Vaajakosken seurakunnan (Keski-Suomen Baptistiseurakunta) alaisuudessa. Seurakunnalla oli oma vanhemmisto, kirkko ja rahasto, mutta lainsäätäjään nähden olimme osa isompaa kokonaisuutta. 1950 -luvulla seurakunta rakensi ns. parakkikirkon ja 1962 käyttöön otettiin nykyinen kirkkorakennus, jota laajennettiin parikymmentä vuotta myöhemmin. 2014 saimme lahjoituksena viereisen tontin ja sille on tarkoitus rakentaa parkkipaikka.

Seurakunnan historiasta voidaan poimia muutamia merkittäviä toiminta muotoja. 1950 – 60 luvut olivat voimakasta pyhäkoulutoiminnan aikaa. Tuolloin (varsikin -50 -luvulla) lähes kaikki kylän lapset osallistuivat Emmi Anttilan pyhäkouluun. 1960 -luvulla Eira Tiitinen ja Aino Lindeman jatkoivat tätä arvokasta lapsityötä ja kylällä toimi pitkään kaksi baptistiseurakunna pyhäkoulua hieman eri alueiden lapsia tavoitellen. Pyhäkoulu työn on jatkunut lähes katkeamattomana ketjuna yhtenä nykypäivään. Yksi lasten- ja nuorten työn tärkeä työmuoto on ollut pitkään myös leiritoiminta. Lapsi- ja nuorisotyö on ollut vuosien saatossa merkittävä ja monimuotinen osa seurakunnan työtä ja siinä vastuun kantajia on ollut useita.

Yksi valtakunnallisestikin merkittävä ja näkyvä työmuoto oli Romanityö. Ensimmäiset romanipäivät pidettiin silloisen srkn johtajan Toivo Mäenpään aloitteesta 1956 marraskuussa. Toivo Mäenpää ei ennättänyt nähdä näkynsä toteutuvan vaan sai taivaskutsun juuri ennen ensimmäistä tapahtumaa. Seurakuntamme tuleva lähetti Niilo Mäenpää saapui paikalle viemään isänsä työn loppuun. Tuosta alkoi kylällä perinne romanijuhlille ja se jatkui aina -70 luvu alkupuolelle. Romaniyhdistys Elämä ja Valo onkin perustettu kirkossamme elokuussa 1964. Tämä kaikki tapahtui paljon aiemmin kuin yhteiskunnassamme alettiin yleisesti puhua vähemmistöjen hyväksymisestä ja rotusyrjinnästä negatiivisena asiana.

Seurakunnan johtajia ovat olleet: Toivo Meronen, Aleksi Valkonen, Viljo Mäenpää, Viljo Tiitinen, Taisto Hyvönen, Erkki Luoto ja Markku Tiitinen.

Seurakunnan työntekijöinä ovat toimineet: Vesa Jauhiainen, Matti Rouhiainen, Pauli Rahkonen, Markku Tiitinen ja Erkki Luoto. Erikseen nimettyjen työntekijöiden lisäksi jokainen seurakunnan johtaja on kantanut vastuuta julistajan tehtävissä ja evankelistoina ovat aikanaan toimineet Emmi Anttila ja Veikko Hyvönen. Naisten työn perustajana oli Emmi Anttila ja hänen sisar Aino Lindeman jatkoi tätä työmuotoa pitkään.

Comments are closed